Äidin tekstiviesti 4.5.2014 klo 13.08

Eilen hain  isän aamulla klo 8.30 ja vein rantaan, jolloin pääsee mökille, huilaamaan.

Äiti ja isä olivat olleet lauantaina (3.5.) erään ystävän syntymäpäivillä ja kysyinkin heti,

miten äiti oli käyttäytynyt. Isä sanoi, ettei kukaan vieraista voisi arvata äidin muistisairautta,

niin hyvin äitini oli käyttäytynyt. Ihan kivaa isälleni, niin sai itsekin nauttia olla juhlissa.

Koen pienoista stressiä, nyt äidin lähestyvästä syntymäpäiväjuhlista. Sain eilen iltapäivällä

äidiltä tosi pitkän tekstiviestin, mikä sai minut aika lailla järkyttymään:

"... Tiedät, että vähän minua vaivaa, varsinkin kun tietää ettei enää tule tilattua kakkua omiin

juhliin. Jos äitiini tulen, makaan dementtinä 85 vuotiaana ja kun tulette katsomaan,

teen kuten oma äiti. Kun menimme me kolme tyttöä häntä katsomaan, hän ei enää meitä

tuntenut, mutta sen verran tiesi, että nuo aikaisemminkin ovat käyneet.

Hänhän veti peiton kasvojensa yli ja sanoi vihaisesti Hyvästi. Että älä sitten välitä, kun

tulet ... "

Tekstiviesti sai minut äärettömän surulliseksi, kun minulla ei ole sisaruksia eikä pojallanikaan,

joten kyllä sitä kokee olevansa äärettömän yksinäinen. On vielä ihanaa, kun äiti vielä osaa tai

pystyy lähettämään tekstiviestejä mutta kaikista pahinta on kyllä se, että äiti kyllä aavistaa oman

sairautensa. Äidin äidillä oli tämä sama sairaus, herra Alzheimer. Minun tehtäväni äitinä on myös

aikanaan saada pojalleni kattava tukiverkko, kun minut joskus aika jättää.

Tämmöistä nyt tällä kertaa, vielä on tekemättä mokkapalat, porkkanaleivokset sekä

tonnikalapiirakkaa.

Sitten kaikki alkaa olla valmista.


Pionin tytär