keskiviikko 28. toukokuuta 2014
Päivän ajatus ...
Rohkeus ei aina karju kovaan ääneen.
Toisinaan rohkeus on hiljainen ääni,
joka sanoo päivän päättyessä:
" Yritän huomenna uudestaan."
- Mary Anne Radmacher -
Pionin tytär
Jk. Kuva poimittu googlesta.
Sama
My dreams and My life - I hope there is also something beautiful... Poikani on number one elämässäni.
"The best and most beautiful things in the world cannot be seen or even touched.
They must be felt with the heart."
- Helen Keller 1880-1968 -
Du kan också kommentera på svenska, jag blir jätteglad om Du skriver några rad.
I'll be very happy, if You leave a comment.
keskiviikko 21. toukokuuta 2014
Äitini - My Mother
TO THE WORLD YOU MAY BE ONE PERSON BUT
TO US YOU ARE THE WORLD !
Sopii niin meidän äidille !
Isä oli tänään mökillä, josta en tiennyt, menin sattumalta käymään ja
äiti oli niin onnellinen kun tulin. Pitää kyllä kysyä isältä, miksi
ei ilmoittanut minulle menosta mökilleen. Taidan aavistaa, isäni kun
on vanhanaikainen herrasmies eikä halua vielä minua rasittaa, kun
vaikeammat ajat on joskus edessä. Isi soittelee äidille jatkuvasti,
että äidillä on kotona kaikki hyvin. Äidillä ei ollut mitään menoa,
siksi isi lähti... Tulee kuitenkin aikaisin alkuillasta jo kotiin.
Ihanan, ylläolevan tekstin poimin facebookin sivuilta.
Pionin tytär
Jk. Ylläolevan kuvan poimin Googlesta.
Sama
My dreams and My life - I hope there is also something beautiful... Poikani on number one elämässäni.
"The best and most beautiful things in the world cannot be seen or even touched.
They must be felt with the heart."
- Helen Keller 1880-1968 -
Du kan också kommentera på svenska, jag blir jätteglad om Du skriver några rad.
I'll be very happy, if You leave a comment.
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
On yksi huoli tullut lisää ...
Olen aikaisemmin epäillyt isäni muistisairautta, ensin ajattelin olevan normaalia
vanhuuden tuomaa unohtumisia mutta eilen äitienpäivänä, käydessämme heillä huomasin...
Erään keskustelun lomassa, tajusin, että nyt isälläkin muisti alkaa pettämään.
Suunnittelen kyllä vakavissani, ottaa isän lääkäriin yhteyttä, ja pyytää muisti-
koetta isälleni.
Tai otan yhteyttä muistihoitajaan, olen nyt jotenkin niin hukassa, kun en haluaisi
tämän olevan totta... olen kyllä kuullut, että joskus saattaa avioparille tulla lähes
yht aikaa herra Alzheimer kylään... toivon vain hartaasti olevani väärässä, väärässä.
Nytkin isä lähti mökille aamulla, vein hänet rantaan ja menen äitiä katsomaan
tänään vielä siinä klo 11 maissa, kun lähden klo 13:ksi syömään. Mukaan tulevat
isäni sisko sekä serkku.
Hyvää, alkavaa viikkoa Sinulle blogini lukija !
Surullinen Pionin tytär
My dreams and My life - I hope there is also something beautiful... Poikani on number one elämässäni.
"The best and most beautiful things in the world cannot be seen or even touched.
They must be felt with the heart."
- Helen Keller 1880-1968 -
Du kan också kommentera på svenska, jag blir jätteglad om Du skriver några rad.
I'll be very happy, if You leave a comment.
perjantai 9. toukokuuta 2014
Äidin, mummin, anopin, suvun patriarkan syntymäpäivä ...
Äitini syntymäpäiväjuhla onnistui yli kaiken:
äiti tykkäsi olla juhliensa kohteena ja nautti päivästään. Vieraita oli varovaisen arvion mukaan
yli 120 - äitini on ollut monessa yhdistyksessä mukana ja sen huomasi kyllä juhlissa.
Äiti sanoikin enteellisesti, nämä ovat minun viimeiset juhlat ja halusi aivan ehdottomasti pitää
kotonaan. Yllättävää, että kaikki mahtuivat, tosin tulivat eri aikaan: vaikka eteisessä, rappusissa
oli jonoa.
Minulla oli onneksi keittiössä apuna ystävättäreni sekä isäntä. Poikani otti kaikista vieraista
valokuvia kuunteli, kun mummille pidettiin puheita ja taisi huomata, kuinka mummi on ollut
merkittävä kotikaupungissamme.
Äiti lopetti politikoinnin samana vuonna, kun kuuli, että odotamme poikaani.
Se päivä oli hyvin onnellinen, kun äitini sai kuulla isäni syntymäpäivänä, täyttäessään 59
vuotta, jolloin hänestä vihdoin tulee mummi.
Kerron ihanan tarinan:
mietimme, mitä annamme isälle syntymäpäivälahjaksi: päätimme ostaa t. paidan ja Mitt
barnbarn - kirjan. Isä meni tyytyväisenä lahjapakettia avaamaan työhuoneeseensa, ja meni
vakavan näköisenä kertomaan äidilleni., joka oli silloin keittiössä...
Äiti tuli ja sanoi, olette kyllä ostaneet väärän kirjan isälleni ja ihan tosissaan sanoi :)
Sanoimme kirjan olevan oikean; he eivät millään ymmärtäneet, kunnes taputin vatsaani, siellä
se pikkuinen on. Mukana oli myös eka ultraäänikuvakin.
Pikkuisestamme tuli isäni paras syntymäpäivälahja ja äitini alkoi kertomaan kaikille,
ihan kaikille ihmisille.
Äiti halusi jättää politiikan välittömästi, pikkuisemme on heille äärettömän tärkeä.
Pikkuisemme oli mummin juhlissa valokuvaajan roolissa, otti kaikista valokuva. Juhliin tuli
pikkuisemme opettaja, jota ei tuntenut. Kysyinkn, että oliko tuttu, mutta ei ihmeekseni
tuntenut ja meni välittömästi kättelemään.
Pikkuisemme juhlissa esiityi sanavalmiina, hyvin käyttäytyvänä miehenä, josta olen todella
ylpeä.
Kun nyt vain löytäisi paikansa elämässään, se on ainut ja iso suru, jota ei läheskään kaikki
tiedä.
Minusta juhlan tekee ihanat sukulaiset, isän sisko porukalla antoivat teatterilipun tai konsertti-
lipun, voi itse valita mihin haluaa mennä. Isännän veli vaimoineen kutsuvat heidän mökilleen,
joka oli aikaisemmin isännän lapsuudenkoti, syömään. Ihan kiva tehdä retki isännän lapsuuden-
maisemia ihailemaan sekä käydä pikkuisemme toisen isovanhempien haudalla, valitettavasti
pikkuisemme ei ole koskaan nähnyt heitä.
Juhlista kiitollisena mutta uupunut,
Pionin tytär
My dreams and My life - I hope there is also something beautiful... Poikani on number one elämässäni.
"The best and most beautiful things in the world cannot be seen or even touched.
They must be felt with the heart."
- Helen Keller 1880-1968 -
Du kan också kommentera på svenska, jag blir jätteglad om Du skriver några rad.
I'll be very happy, if You leave a comment.
sunnuntai 4. toukokuuta 2014
Äidin tekstiviesti 4.5.2014 klo 13.08
Eilen hain isän aamulla klo 8.30 ja vein rantaan, jolloin pääsee mökille, huilaamaan.
Äiti ja isä olivat olleet lauantaina (3.5.) erään ystävän syntymäpäivillä ja kysyinkin heti,
miten äiti oli käyttäytynyt. Isä sanoi, ettei kukaan vieraista voisi arvata äidin muistisairautta,
niin hyvin äitini oli käyttäytynyt. Ihan kivaa isälleni, niin sai itsekin nauttia olla juhlissa.
Koen pienoista stressiä, nyt äidin lähestyvästä syntymäpäiväjuhlista. Sain eilen iltapäivällä
äidiltä tosi pitkän tekstiviestin, mikä sai minut aika lailla järkyttymään:
"... Tiedät, että vähän minua vaivaa, varsinkin kun tietää ettei enää tule tilattua kakkua omiin
juhliin. Jos äitiini tulen, makaan dementtinä 85 vuotiaana ja kun tulette katsomaan,
teen kuten oma äiti. Kun menimme me kolme tyttöä häntä katsomaan, hän ei enää meitä
tuntenut, mutta sen verran tiesi, että nuo aikaisemminkin ovat käyneet.
Hänhän veti peiton kasvojensa yli ja sanoi vihaisesti Hyvästi. Että älä sitten välitä, kun
tulet ... "
Tekstiviesti sai minut äärettömän surulliseksi, kun minulla ei ole sisaruksia eikä pojallanikaan,
joten kyllä sitä kokee olevansa äärettömän yksinäinen. On vielä ihanaa, kun äiti vielä osaa tai
pystyy lähettämään tekstiviestejä mutta kaikista pahinta on kyllä se, että äiti kyllä aavistaa oman
sairautensa. Äidin äidillä oli tämä sama sairaus, herra Alzheimer. Minun tehtäväni äitinä on myös
aikanaan saada pojalleni kattava tukiverkko, kun minut joskus aika jättää.
Tämmöistä nyt tällä kertaa, vielä on tekemättä mokkapalat, porkkanaleivokset sekä
tonnikalapiirakkaa.
Sitten kaikki alkaa olla valmista.
Pionin tytär
My dreams and My life - I hope there is also something beautiful... Poikani on number one elämässäni.
"The best and most beautiful things in the world cannot be seen or even touched.
They must be felt with the heart."
- Helen Keller 1880-1968 -
Du kan också kommentera på svenska, jag blir jätteglad om Du skriver några rad.
I'll be very happy, if You leave a comment.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)