keskiviikko 26. helmikuuta 2014
Forget me not, Pioni
Eilen olimme kaikki kolme lääkärin vastaanotolla, viime viikolla olin äidin kanssa
muistihoitajan luona. Isän kanssa koimme pienoisen yllätyksen: äitini oli käynyt
saman lääkärin luona jo viitisen vuotta sitten muistitesteissä, jonka oli suorittanut
ilman mitään suurempia ongelmia.
Äidillä on muisti selvästi huonontunut, sen lääkäri meille selosti katsoen
äitiäni kunnioittavaan sävyyn ja pehmensi sanoen " se voi olla myös
verenkierronhäiriötä". Äiti sai lähetteen magneettikuvaukseen.
Nyt äiti sai kehoituksen syödä D- vitamiinia ja magneettikuvauksen tuloksista
riippuen lääkäri vielä määrää lisää lääkkeitä.
Eilinen päivä oli tunteellisesti rankka, mutta lääkärin hienotunteisuus ja tarkkuus
pelasti meidät, lähdimme kaikki tyytyväisinä jatkamaan elämää. Vein vanhemmat
kotiinsa ja minä lähdin erääseen piiriin, jossa minua odotti piirin iloiset ihmiset.
Silti päänsärky puhkesi (ilmeisesti seurausta jännityksestä) juodessani kahvia.
Tätä toista blogiani: Forget me not Pioni, haluan pitää erillään: tavallaan saa
toimia päiväkirjana minulle ja paljastan aikanaan pojalleni, joka voi lukiessaan
saada tästä päiväkirjasta lohtua.
Äitini rakastaa pioneja, niitä on mökillä sekä meidän kotipihallakin, siksi syntyi
minulle rakas Forget me not Pioni - blogi.
Tähän lopuksi sopii mielestäni tämä runo, jonka on kirjoittanut Aila Meriluoto:
Tämä kaikki on unta,
terävää unta,
koska kaikki pistää,
unohduskin.
Minä unohdan ja muistan
samalla kertaa.
Kaikenlaista oppii,
kun oppimiskyky on lakannut.
Muisti hupenee,
juuri kun on muistoja täynnä.
Omituista.
Hassua.
Elämä on vitsi.
Eikä sitä kuitenkaan viitsi nauraa.
Se on niin syvää komiikkaa.
**************
Herra Alzheimer ei muista käyneensä suvussamme, äidinäidillä oli tämä sama sairaus,
jota sairasti lähes viiden vuoden ajan ja tiedän mikä meitä odottaa.
Huolehtikaamme rakkaistamme,
Pionin tytär
My dreams and My life - I hope there is also something beautiful... Poikani on number one elämässäni.
"The best and most beautiful things in the world cannot be seen or even touched.
They must be felt with the heart."
- Helen Keller 1880-1968 -
Du kan också kommentera på svenska, jag blir jätteglad om Du skriver några rad.
I'll be very happy, if You leave a comment.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti